Tarkastuslautakunta: Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotosta on otettava opiksi

Helsingin kaupunki epäonnistui Sarastia-järjestelmän käyttöönotossa usealla eri osa alueella, katsoo tarkastuslautakunta vuoden 2022 arviointikertomuksessaan. Hankinta valmisteltiin nopeassa aikataulussa, valmistautumisaika Sarastian käyttöönottoon jäi liian lyhyeksi, järjestelmä vastaanotettiin keskeneräisenä eivätkä sen testaus ja käyttäjille annettava koulutus olleet riittäviä. Lisäksi tilannetta pahensi järjestelmään siirretty virheitä sisältänyt konversiodata. Tarkastuslautakunnan mukaan puutteita oli johtamisessa, toimintamalleissa, osaamisessa ja järjestelmän suorituskyvyssä.

Kategoriat: Uutiset Kirjoittaja: Harri Hynninen Julkaistu:
Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Kuva: Sakari Röyskö

Sarastian käyttöönotossa ei panostettu riittävästi muutoksen toteuttamiseen ja sen johtamiseen. Hankkeelle ei asetettu alussa johtajaa, jolla olisi ollut vastuu ja resurssit huolehtia koko hankkeen onnistuneesta toteutuksesta. Kaupunki epäonnistui sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä. Esimerkiksi viestintä henkilöstölle ja kaupunginvaltuustolle koettiin riittämättömäksi. Palkanmaksun virheet ovat vaikeuttaneet kaupungin työntekijöiden arkea ja aiheuttaneet kaupungille mainehaittaa sekä merkittävästi ylimääräisiä kustannuksia. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät suositukset käsittelevät selkeän johtamisvastuun osoittamista, muutosjohtamiseen panostamista, viestintää sekä henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien kehittämistä. 

Varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluita on kehitetty viime vuosina, mutta hoitoon pääsy on yhä vaikeaa

Kaupunki on toteuttanut useita kaupunkistrategian mukaisia toimenpiteitä helpottaakseen nuorten ja aikuisten pääsyä varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin. Esimerkiksi työntekijöitä on koulutettu sekä opiskelijoiden että aikuisten hyvinvoinnin tukemiseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, ja oppilaitoksiin on lisätty opiskeluhuollon henkilöstöä. Matalan kynnyksen Mieppi-toimintaa on lisätty, ja on otettu käyttöön muun muassa lyhytterapiaa sekä ohjattua omahoitoa. Mielenterveyspalvelujen palveluketjua lapsille ja nuorille sekä erikseen aikuisille on kehitetty, mutta hoidon porrastusta ei ole saatu vielä tehtyä. Tarkastuslautakunnan mukaan porrastus tulisi ottaa käyttöön pian ja määritellä selkeästi, miten mielenterveysasiakkaat etenevät hoitoketjussa, sekä palvelujen vastuutahot. Lisäksi tulee varmistaa, että palveluketju, hoidon porrastus ja ohjeistus tehdään tutuiksi sekä henkilöstölle että asiakkaille. 

Toisella asteella opiskelevia nuoria ja aikuisten varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluita koskevissa arvioinneissa havaittiin lisäksi, että opiskelijahuollossa ja terveysasemilla kannatellaan myös vakavammin oireilevia, joilla ongelmat saattavat pahentua, koska jatkohoitoon pääsy on vaikeaa. 

Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupunginvaltuuston tulisi voida asettaa tavoitteita merkittävimmille tytäryhteisöille

Kaupunginvaltuusto ei ole enää vuoden 2022 talousarviosta lähtien asettanut tavoitteita kaupunkikonsernin tytäryhteisöille. Käytännössä päätösvalta tavoitteiden asettamisesta on annettu kaupunginhallitukselle. Tarkastuslautakunta katsoo, että merkittävimmillä tytäryhteisöillä tulisi olla kaupunginvaltuustolle raportoitavia tavoitteita. Myös kaupungin tilintarkastaja on vuoden 2022 yhteenvetoraportissaan todennut, että ainakin merkittävimpien tytäryhteisöjen tavoitteidenasetanta tulisi olla osana valtuuston vuosittain hyväksymää talousarviomenettelyä, jotta valtuustolle kuuluva budjettivalta toteutuu. Esimerkkejä merkittävistä tytäryhteisöistä ovat Helen Oy ja Helsingin Satama Oy. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös siihen, että kaupungin merkittävimmälle tytäryhtiölle Helen Oy:lle, joka aloitti toimintansa jo 1.1.2015, ei määritelty omistajastrategiaa ennen kuin vasta vuonna 2023.

Kaavoituksessa on onnistuneita kokemuksia asukkaiden osallistamisesta ja viheralueiden säilyttämisestä 

Tarkastuslautakunnan arvioinneissa havaittiin, että kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet asemakaavoitukseen ovat laajemmat kuin lainsäädäntö edellyttäisi, ja asuinalueiden kaavoituksessa yleensä pyritään säilyttämään viheralueita sekä arvokkaita luontokohteita.  Koska kaavoituksessa toteutetaan myös asuntotuotantoa koskevia tavoitteita, asumista kuitenkin osoitetaan joissakin tapauksissa myös viheralueille.

Arviointikertomus valtuuston käsittelyyn 21.6.

Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Edellä mainittuihin aiheisiin sekä muihin tarkastuslautakunnan vuoden 2022 arviointikertomuksessa käsittelemiin aiheisiin voi tutustua Internet-sivustolla arviointikertomus.fi .

Kaupunginvaltuusto käsittelee arviointikertomusta kokouksessaan 21.6.2023. Samassa yhteydessä käsiteltävänä ovat kaupunginhallituksen ja toimialalautakuntien lausunnot arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista.

Lisää aiheesta